| 1970 |
Kauneimmat runot
Runokokoelma. Kirjayhtymä. |
| Muutamat
runoista on sävelletty ja laulettu levylle; Minä ja vakituiseni, Varuskunnan
keittiössä, Iltaisin kaipaan ja Tahdon vapauden. Kirja sisältää myös kokoelman
underground-runoja, joista osa on levytetty. (Suomen Talvisota 1930-40:
Underground rock). Esim. Liput liehuvat, Tietämättömyydessään, Tehtaan vahtimestarit,
Edistyksen voima, Mielitauti-rock, Vihreä valta ja Dägä-dägä. Fil. tri.
Pekka Tarkka kirjan takakannessa: Tämä teos on lähinnä eräänlainen elämäkerta
ja toiminnankuvaus. Se kertoo nuoresta totuudenetsijästä, joka on tehnyt
vakavista elämän ongelmista äärimmäisiä johtopäätöksiä. Älyn ja mielikuvituksen
liitto toteutuu näissä teksteissä tavalla, joka on ominaista ns. undergroundliikkeelle.
Kirjallisessa perinteessä sille voisi mainita ainakin yhden edelläkävijän:
saksalaisen Wilhelm Buschin. Minulla oli Nummisen kauneimpia runoja lukiessani
todella hauskaa ja luulen, että muutkin kunnon kansalaiset kokevat saman.
Jos vertaamme Nummista hänen esipuheessa mainitsemaansa Kalevi Seiloseen,
voimme sanoa Seilosta tämäntapaisen elämänasenteen vakavamieliseksi profeetaksi
ja Nummista sen iloiseksi toteuttajaksi.
|
|
| 1971 |
Lastuja Novellikokoelma.
Kirjayhtymä. |
| Fil. tri.
S. Albert Kivinen kirjan takakannessa: Herra Nummisen novellikokoelma "Lastuja"
edustaa kirjallisuudessamme vähän viljeltyä aluetta: hillittyjä hillittömyyksiä.
Yhteiskunnan sortorakenteiden kritiikki, joka "Kauneimmissa runoissa" puhkesi
verbaaliseen ilotulitukseen, sävyttää entisestään hieman lientyneenä monia
novelleja. Aidon siveelliseltä pohjalta kumpuava kirjailijan ethos ei kuitenkaan
jää verettömäksi abstraktioksi. Ei, herra Nummisen lastuissa yhdistyy siveellinen
katsanto nyky-yhteiskunnan tarkkasilmäiseen kuvaukseen, jolloin lukija saa
hyödyllisiä elämänohjeita. Ajatelkaamme vaikkapa neuvoksen tittelin saannin
vaikeutta (novellissa "Autonkorjaaja"), rakastavaisille soveliaita keskustelunaiheita
("Elokuun ilta"), teen valmistuksen hienouksia ("Teen todellinen maku")
ja monopolikapitalismin valtaa äänilevyteollisuudessa ("Monopoli"). Metafyysisiin
syvyyksiin hra Numminen sukeltaa itseyden ongelmaa pohtivassa esseessään
("Itse"), ihmisenä olemisen problematiikkaa taas luotaa "Ystävät".Hra Nummisen
eräissä novelleissa vilahtava henkilöhahmo "Numminen" sisältänee omaelämäkerrallista
ainesta, joskin lopullisen vastauksen voi antaa vasta myöhempi Nummis-tutkimus.
|
|
| 1975 |
Satuja |
| Käännetty
ruotsiksi: Sagor och osagor. Tidens Förlag. Kääntäjä: Mats Huldén. Viroksi:
Muinaisjutte. Kirjastus "Eesti raamat" 1981. Kääntäjä: Linda Viiding.
|
|
| 1978 |
Jänikset maailmankartalle!
Kirjayhtymä. |
| Saturomaani,
joka sijoittuu 1500-luvun Suomeen. On sankari, hänen rakastettunsa, paha
rosvopäällikkö, hyvä kuningas - ja tietenkin suuri vaaleanpunainen jänis
nimeltään Kukurtaja.
|
|
| 1978 |
Diskreta hejdlösheter.
Ruotsissa julkaistu runo- ja novellikokoelma. Tidens Förlag. |
| Diskreta
hejdlösheter är namnet på den bok som presenterar Numminen som författare
på svenska. Här finns sångtexterna som väckt sådan uppmärksamhet och prosastycken
och dessutom Numminens fullständigt unikt stillsamt vansinniga teckningar,
som tidigare inte setts i Sverige..
|
|
| 1981 |
Terässinfonia.
Weilin & Göös. |
| Yhdessä filosofi
Esa Saarisen kanssa julkaistu debattikirja. Kirja koostuu Nummisen ja Saarisen
toisilleen lähettämistä kirjeistä. Saarinen oli tutkijana USA:ssa, Numminen
raportoi Euroopan eri maista. Kirja sai aikaan kulttuurisen skandaalin,
koska siinä arvioitiin Suomen älymystö aivan uudelleen. Ja vastapainoksi:
"Rock-and-roll will never die!"
|
|
| 1983 |
Passio Libertatis
Runoja ja piirroksia. Kirjayhtymä. |
| Numminen
kirjoitti nipun runoja, joissa on vahva seksuaalinen lataus; katu puhuu
New Yorkissa, rakastunut mies Tallinnassa, halvaantunut mies erektion kourissa
jne.
|
|
| 1986 |
Baarien mies.
Faktapohjainen romaani suomalaisista keskiolutbaareista. Kirjayhtymä. |
| M.A. Nummisen
Baarien mies on uudentyyppinen romaani, veijaritarina keskiolutbaareista
ja niiden asiakkaista. Päähenkilönä on mies nimeltä Numminen. Hän ehtii
uudenvuodenpäivän ja juhannusaaton välisenä aikana istua 132 baarissa ympäri
Suomea, Tammisaaresta Inariin, Ilomantsista Föglön saarelle Ahvenanmaalla.
Veijari Numminen vie lukijan miltei tuntemattomaan maailmaan, josta paljastuu
odottamattomia, ennakkokäsitysten vastaisia asioita. Kirjassa sosiologiset
ja alkoholipoliittiset näkemykset nivoutuvat huvittaviin kuvauksiin Nummisen
kommelluksista. Numminen vieraili kirjansa vuoksi 185 eri kunnassa ja 350
keskiolutbaarissa. Hän täydensi kirjaansa vuonna 1992 tehdyllä puolituntisella
elokuvalla, joka tehtiin Turussa. Numminen ja runoilija Markku Into kiertävät
12 baaria juoden olutta, seurustellen ja osallistuen baarien tapahtumiin.
|
|
| 1987 |
Kirjeitä virolaiselle
runoilijalle. Esseitä. WSOY. |
| M.A. Numminen
kirjoittaa "ihmisen äänensä" virolaiselle runoilijalle Juhan Viidingille.
Numminen puhuu Suomesta ja suomalaisuudesta, rockista ja informaatiotulvasta,
taiteesta ja kirjallisuudesta poikkeuksellisesta näkökulmasta. Itsestään
hän kirjoittaa humoristisesti tarkastellessaan suhdettaan kuningas Alkoholiin
ja tarkoitukselliseen lapsettomuuteensa. Runoissa välähtää Nummisen undergroundinen
uho ja toisaalta aito tunnelmallisuus. Numminen löytää monien kaipaamaa
"rajua menoa" yllättävästä suunnasta; tango saa hänet yhtä hurmiotuneeksi
kuin Emil Gilels Finlandia-talon konserttiyleisön. Hänen sydämensä sykkii
sekä suurkaupunkien kiihkeydelle että supisuomalaiselle korpielämälle. Hän
löytää hengenheimolaisuutta elokuvaohjaaja Luis Bunuelista; hän innostuu
Mihail Gorbatshovin uudistuspolitiikasta; hän hahmottelee Neuvostoliitolle
kiintoisan ehdotuksen. M.A. Numminen kirjoittaa myös arkkiatri Arvo Ylpöstä.
Ilman Ylppöä häntä ei olisi olemassa.
|
|
| 1991 |
Etsivätoimisto
Andrejev & Milton Salapoliisiromaani. Tammi. |
| Kirjoitettu
yhdessä Markku Innon kanssa. Miehet toteuttivat kirjan kirjeenvaihtomenetelmällä.
Into asui silloin Tukholmassa ja Numminen matkusteli Suomessa ja Euroopassa.
|
|
| 1998 |
Tango on intohimoni. Schildts
Förlag. |
| Ruotsiksi:
Tango är min passion Alfabeta 1999. Kääntäjä: Trygve Söderling. Saksaksi:
Tango ist meine Leidenschaft Haffmans Verlag 2000. Kääntäjä: Eike Fuhrmann.
Romaani suomalaiseen tangoon hullaantuneesta miehestä sekä lyhyt suomalaisen
tangon historia, joka on kirjoitettu romaanin sisään. "Monet kyselevät,
mikä elämän tarkoitus on. Minä tiedän: se on tango." Virtanen on mies, jolla
on periaatteita. Hänen elämänsä keskeisi asia on tango, etenkin suomalainen
tango. Platonin filosofiaa mukaillen Virtanen aikoo pidättäytyä intiimisuhteista
naisten kanssa kunnes on täyttänyt 36 vuotta, mikä ei intohimoiselle tangoajalle
ole helppoa.
|
|
| 1999 |
Helsinkiin - Opiskelija
Juho Niityn sivistyshankkeet 1960-1964. Schildts. |
| Romaani
perustuu osittain kirjoittajan omiin kokemuksiin. Helsinkiin kertoo maalta
pääkaupunkiin muuttavasta Juho Niitystä, nuoresta miehestä, joka aloittaa
opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1960. Kontrasti menneeseen on valtava
niin Niityn omassa elämässä kuin Helsingin kulttuurielämässäkin. Suomessa
eletään modernin taiteen murroksen aikaa. Juho Niityn tavoitteet ovat korkealla,
hän haluaa kasvaa sivistyneeksi ihmiseksi. Sosiaalitieteistä ja filosofiasta
lumoutunut Niitty lumoutuu myös korkeakulttuurista. Viini, laulut ja naisetkin
vetävät puoleensa. Juho Niitty liikkuu sulavasti Mäyränkolon jameista Jyväskylän
Kesään, Vanhan kuppilasta Sikalaan, sosiologian luennolta Aulikin syliin.
|
